kia ora

joka taitaapi tarkoittaa maorikielella etta hei! Nyt on toinen paiva menossa taalla Aucklandissa, Uuden-Seelannin isoimmassa (vaan ei paa-)kaupungissa. Eilen tosiaan paikallista aikaa vahan ennen yhtatoista aamulla laskeutui kone tanne Aotearoaan (menikohan nyt oikein), joka puolestaan tarkoittaa "pitkan valkoisen pilven maata" jos oikein muistan. Ainakin jotain sinne pain. No anyway. Turvatarkastuksethan tassa maassa ovat aarimmaisen tiukat. Ensinnakin, ilman viisumia ei tanne ulkomaalaiset taida paasta. Jokaisen tanne lentavan (myos natiivien) on taytettava arrival card, johon pitaa ruksia etta onko mukana ruokaa, vetta, elaimia, kasveja, maa-ainesta, MITAAN enemman tai vahemman eloperaista. Ennen kuin ehdin edes rinkkaa hihnalta hakemaan, oli pari eri (sopoa) huumekoiraa ehtinyt jo nuuskia olkalaukkuani, ja kun sain rinkan selkaan, jalkaa vasten hyppasi viela yksi koira nuuskimaan rinkkaa. Sitten tullin lapi, jossa tarkastettiin toiseen kertaan arrival card ja kysyttiin etta onko ruokaa tms. mukana. Jos oli, ohjattiin biosecurity-linjalle, mutta pitaakseni asiat yksinkertaisina, ei mulla ollut mukana mitaan muuta kuin purkkaa, jota en laske ruoaksi. Siita huolimatta, etta mukana ei ollut mitaan tullattavaa, kaikki laukut kavivat lapi x-rayn elikka rontgenin. Ei loytynyt mitaan luvatonta joten paasin porteista ulos. Taalla ollaan siis todella tarkkoja siita, ettei mitaan vierasta eloperaista ainesta paase maahan, Uuden-Seelannin luontoa varjellaan kaikin mahdollisin tavoin. Erittain hyva juttu mun mielesta. Muutenkin taalla ollaan yleisesti ottaen tosi ekohenkisia.

Sain ilmaisen bussikyydin nayttamalla kuskille hostellivarauslappua. Matkalla nakyi paljon jenkkityylisia lahioita, suurin osa taloista aika vanhoja ja rumia lauta- tai betonihokotyksia, mutta kylla sielta ihan helmiakin loytyi. Reitti kulki Mt. Edenin, yksi Aucklandin monista tulivuorista, juurelta, ja sen juurella olevilla taloilla oli kauniit takapihat vuoren juurella. Kylla mullekin kelpais. Ulkona muuten satoi kohtuullisen reippaasti koko matkan ajan, mutta en nahnyt kaduilla yhtakaan sateenvarjoa. No, astuttuani bussista ulos Aucklandin keskustan paakadulla, Queen Streetilla, ei se sade kylla pahalta tuntunut ja ilmeisesti loppuikin suht pian. Tama hostellihan sijaitsee siis ihan ihan keskustassa, muutaman minuutin kavelymatkan etelaisen pallonpuoliskon korkeimmasta rakennuksesta, Sky Towerista, jossa muuten kayn tassa joku paiva. Varauslapussa luki, etta asuisin 10 hengen dormissa, mutta kun avasin huoneen oven, siella olikin vain kaksi kerrossankya. En vielakaan tieda etta olisinko sittenkin halunnut 10 ihmisen dormiin. Ehka en. Toisessa kerrossangyssa asusti huoneeseen tullessani kaksi jenkkia, 19v tytto ja 18v poika, molemmat San Fransiscosta. Ilmeisesti jonkinasteinen pariskunta. Valitsin siis toisesta sangysta alapedin, paljon helpompi kuin ylapeti. Pari tuntia mun jalkeen siihen ylapetiin tuli sitten 18v brittipoika. Kaikki kolme vaikuttivat varsin mukavilta, tosin jenkit puhuvat lahinna keskenaan.

Eilinen paiva meni lahinna nukkuessa vaikkei valilla edes vasyttanyt. En vaan jaksanut lahtea mihinkaan ihmettelemaan, tarviin nakojaan aina ainakin paivan tai pari omaa aikaa ihan vaan olemiseen ja tilanteeseen sopeutumiseen. Meidan huoneessa on yksi ikkuna aina auki, ja koska ollaan tokassa kerroksessa Queen Streetille pain (edessa suoraan 24h McDonald's), kuuluu ulkoa jatkuvasti liikenteen ja ihmisten aania. Mutta ei se mua hairitse. Herasin yolla joskus kolmen aikaan enka saanut enaa paljoa unta kun olin nukkunut niin paljon, joten heti seitseman aikaan aamulla lahdin ulos. Kavin Starbucksissa kaakaolla ja croissantilla, jonka jalkeen menin isoon kirjakauppaan ostamaan laadukkaan oloisen notebookin, yleiskartan pohjois- ja etelasaaresta seka torkean ison Lonely Planetin, joka maksoi euroissa about 30. No, on ainakin luettavaa. Aika hyvin kylla lentokentaltakin sai kaikkia esitteita, mutta lahinna vaan Aucklandia koskien. Ja siis taalta ostin tuon LP New Zealandin, koska en loytanyt Suomesta kun parista eri kaupasta etsin :o Outoa. Ei muuten hyvaksynyt kassa mun korttia jostain syysta, mutta onneksi oli kateista jonkun verran.

Ostin Kilroyn kautta lentoja ja majoitusta varatessani taalta hostellista sellasen working holiday -starttipaketin kun ei ihan hirveita maksanut. Mun olisi eilen pitanyt saada check inin yhteydessa sellanen kirjekuori missa oli kaikkia papereita koskien NZ job searchia ymym. mutta sainkin sen vasta tanaan kun kavin vahan respasta kyselemassa. Ja kun sitten menin huoneeseen lukemaan niita papereita, huomasin etta siita puuttui aamupala voucherit laheiseen kahvilaan. Huoh. Taytyy kohta menna pyytamaan ne respasta, saastaa siina jonkun verran rahaa kuitenkin. Plus etta kuoressa tuli nettikortti tanne hostellin nettikahvilaan tunnin ilmaisella nettiajalla, mutta ehdin tanaan aikasemmin aamulla jo ottaa toisen kortin kun halusin koneelle. Nyt mulla sitten on kaksi korttia. No ei se mitaan. Ihme saatoa kylla.

Kohta taidan menna hoitamaan pankkitili- ja tyoasioita jos jaksan. Ja kaupassakin pitaisi kayda ostamassa jotain syotavaa ja juotavaa. Ai niin, se 800HKD jota en koskaan Hong Kongin lentokentalla automaatista saanut, on jo hyvitetty takaisin tilille. Kavin siis HKG:sta lahtiessani lentokentalla HSBC:n toimistossa hoitamassa asian, virkailija taytti mun puolesta jonkun lomakkeen. Hyva etta hyvittivat, 73 eurolla saa aika paljon.

Ja taallahan taidetaan siis olla sellaiset 11 tuntia Suomen aikaa edella, eli kun taalla on 12 paivalla, siella on 1 yolla. Ja niin pois pain.


Okay, I see no point why I should write this in english. As far as I know, all the readers are Finnish, so it's just a waste of time (and money, since writing this takes pretty long). If someone definitely wants me to write in english, I will. Maybe a shortened version, but I will. But only if someone wants to.