Paasinpas sittenkin nettiin ihan kohtuuhintaan ainakin hetkeksi. Taalla sita nyt ollaan, Hollywoodissa. Ei mitaan jarin turvallisen oloista aluetta, vaikka tuossa vieressa onkin Hollywood ja Sunset Boulevardit. Taalla on vahan hankalaa olla alle 21-vuotiaana ja yksin, kun ei voi vuokrata autoa/menna baariin/uskalla juuri kulkea missaan ilta kuuden jalkeen kun alkaa tulla pimeeta. Huoh.
Oon sen verran vasynyt ja odotan kotiinpaasya niin paljon enka jaksa vaivautua kayttamaan kuulemma varsin huonoa bussiverkostoa, etta taitaa taa reissu jaada Walk of Famen (Hollywood Blvd:lla) ja lahialueiden ihmettelemiseen. Taalla on muuten moottoriteilla kuus kaistaa suuntaansa ja paikalliset ajaa miten sattuu. Ja varmaan 65% autoista on (city)maastureita, 30% jotain muita okyautoja tai hienoja vanhoja, ja 5% vanhoja ja huonoja. Hm.
Ehka ma tulen tanne yli 21-vuotiaana joskus takaisin jonkun kaverin ja auton kanssa. Paljon enemman saa irti sitten.
9.2.2010
7.2.2010
the last day in NZ
6 ja puolen tunnin paasta istun lentokoneessa odottamassa lahtoa. Toivottavasti :) Lento kestaa 12 tuntia, LAX-kentalla olisi tarkoitus olla paikallista aikaa klo 14 sunnuntaina (taa on niin hassua, nyt on sunnuntai ja kello on kohta puoli viisi, palaan ajassa reilun paivan takaisin.......) eli kahdeltatoista su-ma yolla suomen aikaa.
Nelja yota keskella Hollywoodia, jonka jalkeen kotiin. En lupaa etta kayn netissa enaa taman jalkeen ennen kuin oon kotona, ma en yhtaan tieda millaset mahdollisuudet ja millaset hinnat tuolla maaranpaassa on. Eli chances are, kuulette musta seuraavan kerran vasta sitten kun oon turvallisesti kotona :----)
Wish me luck ! Haluun paasta kotiin ilman pommeja ja sammuneita moottoreita.
Nelja yota keskella Hollywoodia, jonka jalkeen kotiin. En lupaa etta kayn netissa enaa taman jalkeen ennen kuin oon kotona, ma en yhtaan tieda millaset mahdollisuudet ja millaset hinnat tuolla maaranpaassa on. Eli chances are, kuulette musta seuraavan kerran vasta sitten kun oon turvallisesti kotona :----)
Wish me luck ! Haluun paasta kotiin ilman pommeja ja sammuneita moottoreita.
2.2.2010
viimeisia viedaan
Enaa muutama paiva jaljella taalla saarivaltiossa. Vahan kylla haikea fiilis, mutta en malta odottaa etta paasen kotiin. Ja Hollywood on varmaan ihan janna.
Erehdyin ostamaan leffalipun, ja lopulta paadyin katsomaan kahden paivan sisalla kolme leffaa. Nine, Invictus ja Up in the Air. Kaikki varsin hyvia.
Pitakaa se lumi siella maassa viela puoltoista viikkoa, en haluu tulla kotiin LOSKAAN. Haluan LUNTA. Kuolen tanne kuumuuteen.
Erehdyin ostamaan leffalipun, ja lopulta paadyin katsomaan kahden paivan sisalla kolme leffaa. Nine, Invictus ja Up in the Air. Kaikki varsin hyvia.
Pitakaa se lumi siella maassa viela puoltoista viikkoa, en haluu tulla kotiin LOSKAAN. Haluan LUNTA. Kuolen tanne kuumuuteen.
28.1.2010
haiskahtaa madalta kananmunalta
taalla Rotoruassa. Talla alueella on lukematon maara kuumia lahteita, joiden takia taalla haisee aina valilla aika epamiellyttavalta. Taalla on myos hyvin hyvin lammin. Plus mulla on flunssa.
Ei mitaan ihmeempaa kerrottavaa. Viimeiset viis paivaa on joka ilta satanu ja ukkostanu, aamupaivat olleet hiostavan kuumia. Sunnuntaina lahden Taurangaan neljaksi yoksi, jonka jalkeen olen kolme yota Aucklandissa, ja sitten Los Angelesiin. Whoa. Mun kanssa samassa huoneessa taalla Rotoruassa on yks hollantilainen joka saapuu Los Angelesiin samana paivana kuin mina :o mika sattuma.
Ei mitaan ihmeempaa kerrottavaa. Viimeiset viis paivaa on joka ilta satanu ja ukkostanu, aamupaivat olleet hiostavan kuumia. Sunnuntaina lahden Taurangaan neljaksi yoksi, jonka jalkeen olen kolme yota Aucklandissa, ja sitten Los Angelesiin. Whoa. Mun kanssa samassa huoneessa taalla Rotoruassa on yks hollantilainen joka saapuu Los Angelesiin samana paivana kuin mina :o mika sattuma.
24.1.2010
jaatikkokuvia ja muuta kivaa
Yli viikon hiljaisuus. Hm.
Edellisen kirjoituksen aikaan olin Wellingtonissa. Sielta matkustin Napieriin, jossa oli kasittamattoman kuumaa ja hiostavaa enka jaksanut tehda oikein mitaan. Eilen saavuin Taupoon, joka sijaitsee maan suurimman jarven rannalla. Jarvi muodostui joskus en muista miten kauan sitten, kun tulivuori rajahti ja katosi ja jatti jalkeensa ison montun. Rajahdyksen savutorni nakyi ilmeisesti Roomaan asti.
Tassa vahan kuvia sielta jaatikkoreissulta, jonka aikana kaytiin kattelemassa paria jarveakin.
Edellisen kirjoituksen aikaan olin Wellingtonissa. Sielta matkustin Napieriin, jossa oli kasittamattoman kuumaa ja hiostavaa enka jaksanut tehda oikein mitaan. Eilen saavuin Taupoon, joka sijaitsee maan suurimman jarven rannalla. Jarvi muodostui joskus en muista miten kauan sitten, kun tulivuori rajahti ja katosi ja jatti jalkeensa ison montun. Rajahdyksen savutorni nakyi ilmeisesti Roomaan asti.
Tassa vahan kuvia sielta jaatikkoreissulta, jonka aikana kaytiin kattelemassa paria jarveakin.
Ja sitten vahan Wellingtonin katukuvaa ja rakennuksia, joissa tehdaan poliittisia paatoksia.
Ja pari kuvaa Napierista.
Yritan kayttaa tata nettiaikaa tyohakemuksiin, joten en sen enempaa kirjoittele. Taalla kaikki hyvin, Hollywoodiin lahden tasan kahden ja kotiin tulen vajaan kolmen viikon paasta.
Ai niin, ostin toiset kengat. En converseja. Ja ison kasilaukun, joka oli alennettu 80 eurosta 45 euroon, koska sisataskun vetoketjusta puuttui se vetolappa. Kohtuullinen alennus, sanoisin. Eika mua haittaa, saa sen taskun auki ilman lappaakin. Ja sellasen voi ite lisata sitten jos haluaa.
PS. Oon syonyt taalla Taupossa kahden paivan aikana enemman nektariineja kuin koko elamani aikana yhteensa. Elan kloorin makuisella hanavedella, nektariineilla, banaaneilla ja mansikkasuklaalla. Hm.
PPS. Jos mietitte, etta kyllapa toi jaatikko nayttaa erilaiselta eri kuvissa, niin tama siksi, etta kyseessa on kaksi eri jaatikkoa. Kolme ekaa jaakuvaa on Franz Josefilta, ja kolme (tai no nelja) seuraavaa Foxilta.
14.1.2010
kenkia
Oon aika pro. Reissun alussa ostettu 60 tunnin bussipassiin tulee jaamaan huimat 9 minuuttia ylimaaraista ! Varasin loppureissun bussimatkat ja onnistuin saamaan ne niin, ettei tarvitse maksaa maltaita muutamasta ylimenevasta minuutista. Ha.
Joo. Nyt oon Wellingtonissa, sain hienosta hostellista seitseman yota kuuden hinnalla, eli tiistaina jatkan matkaa: nelja yota Napierissa, nelja yota Taupossa, nelja yota Rotoruassa, nelja yota Taurangassa ja nelja yota Aucklandissa. Ja sitten Hollywoodiin.
Ostin viimeisena paivanani Nelsonissa 60 eurolla mustat nahkaiset converset - puolet siita hinnasta milla niita Suomessa myydaan. Ja tanaan loysin 50 euron hintaiset harmaat kangasconverset - edelleen puolet siita hinnasta mita Suomessa. Ehka kayn huomenna ne ostamassa. Hm.
Ei mulla muuta.
Joo. Nyt oon Wellingtonissa, sain hienosta hostellista seitseman yota kuuden hinnalla, eli tiistaina jatkan matkaa: nelja yota Napierissa, nelja yota Taupossa, nelja yota Rotoruassa, nelja yota Taurangassa ja nelja yota Aucklandissa. Ja sitten Hollywoodiin.
Ostin viimeisena paivanani Nelsonissa 60 eurolla mustat nahkaiset converset - puolet siita hinnasta milla niita Suomessa myydaan. Ja tanaan loysin 50 euron hintaiset harmaat kangasconverset - edelleen puolet siita hinnasta mita Suomessa. Ehka kayn huomenna ne ostamassa. Hm.
Ei mulla muuta.
11.1.2010
viimeinen paiva etelasaarella
Olenpas ollut laiska kirjoittamaan. Tai no, en oikeastaan - tarpeeksi halpaa nettiaikaa on ollut vaikea loytaa. Nytkaan tama paikka ei ole mistaan halvimmasta paasta, mutta pakko kai tanne on jotain vahan kirjoitella etta tiedatte etta olen hengissa :)
Christchurchista Greymouthiin matkustin TranzAlpine-junalla. Saa oli vahan sumuinen, joten hirvean hyvin ei niita vuoria nakynyt, plus istuin kaytavapaikalla, joten en saanut kuviakaan otettua (eika niissa kylla olisi paljoa nakynytkaan). Osan matkasta myos nukuin, vasytti jostain syysta niin vietavasti. No, kai ne maisemat oli ihan komeat :) Ei tosin enaa mitaan "uutta", komeita vuoria ja komeita jokia on talla reissulla nakynyt jo aika paljon. Greymouthissa vietin nelja yota? Muistaakseni. Yhden paivan vietin 12 tuntia kestaneella paivareissulla etelampana sijaitseville Franz Josef ja Fox -jaatikoille. Olivat kylla aika komeat. Kuvia ei tassa paikassa pysty lisaamaan, joten niita sitten myohemmin. Oli kylla aika komeita, jaatikot. Uuden-Seelannin suosituimmat jaatikot. Mun ja oppaan lisaksi mukana oli vain yksi toinen turisti, nuori venalaisnainen. Puolessa valissa matkaa han kuitenkin totesi, etta haluaisi paasta kavelemaan ihan sinne jaatikolle, ei vaan siihen viereen. Niinpa opas jarjesti naisen toisen firman ohjatulle kavelyretkelle, ja vietin sitten loppupaivan kahdestaan taman oppaan kanssa. Varsin hauska tyyppi. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan valilla ja kaytiin paluumatkalla syomassa sanomalehteen kaarityt fish and chipsit. Kovaa sadetta luvattiin koko paivaksi, mutta sita ei tullut kuin vasta paluumatkalla. Hyva niin.
Greymouthista tulin tanne Nelsoniin, mukavanoloiseen kaupunkiin etelasaaren luoteisosassa. Toissapaivana kavin katsomassa taalla Fantastic Mr. Foxin ja Whatever Worksin. Ai niin, Greymouthissa kavin katsomassa My Sister's Keeperin. Huomenna lahden aamulla bussilla taalta Pictoniin, josta lahtee sitten lautta pohjoissaarelle, takaisin Wellingtoniin :) Siella todennakoisesti vietan 6 yota, sen verran kiva kaupunki.
Christchurchista Greymouthiin matkustin TranzAlpine-junalla. Saa oli vahan sumuinen, joten hirvean hyvin ei niita vuoria nakynyt, plus istuin kaytavapaikalla, joten en saanut kuviakaan otettua (eika niissa kylla olisi paljoa nakynytkaan). Osan matkasta myos nukuin, vasytti jostain syysta niin vietavasti. No, kai ne maisemat oli ihan komeat :) Ei tosin enaa mitaan "uutta", komeita vuoria ja komeita jokia on talla reissulla nakynyt jo aika paljon. Greymouthissa vietin nelja yota? Muistaakseni. Yhden paivan vietin 12 tuntia kestaneella paivareissulla etelampana sijaitseville Franz Josef ja Fox -jaatikoille. Olivat kylla aika komeat. Kuvia ei tassa paikassa pysty lisaamaan, joten niita sitten myohemmin. Oli kylla aika komeita, jaatikot. Uuden-Seelannin suosituimmat jaatikot. Mun ja oppaan lisaksi mukana oli vain yksi toinen turisti, nuori venalaisnainen. Puolessa valissa matkaa han kuitenkin totesi, etta haluaisi paasta kavelemaan ihan sinne jaatikolle, ei vaan siihen viereen. Niinpa opas jarjesti naisen toisen firman ohjatulle kavelyretkelle, ja vietin sitten loppupaivan kahdestaan taman oppaan kanssa. Varsin hauska tyyppi. Juteltiin kaikesta maan ja taivaan valilla ja kaytiin paluumatkalla syomassa sanomalehteen kaarityt fish and chipsit. Kovaa sadetta luvattiin koko paivaksi, mutta sita ei tullut kuin vasta paluumatkalla. Hyva niin.
Greymouthista tulin tanne Nelsoniin, mukavanoloiseen kaupunkiin etelasaaren luoteisosassa. Toissapaivana kavin katsomassa taalla Fantastic Mr. Foxin ja Whatever Worksin. Ai niin, Greymouthissa kavin katsomassa My Sister's Keeperin. Huomenna lahden aamulla bussilla taalta Pictoniin, josta lahtee sitten lautta pohjoissaarelle, takaisin Wellingtoniin :) Siella todennakoisesti vietan 6 yota, sen verran kiva kaupunki.
4.1.2010
Paluu itarannikolle
Taa on niin epareilua: taalla loytyy Subway melkein niista kaikkein pienimmistakin kylista (ja isoista kaupungeista yleensa yli kymmenen ravintolaa) ja tavallinen puolikas tonnikalasubi maksaa taalla euroissa sellaset 2,5e, kun taas Suomessa viis euroa eli tuplasti enemman! So unfair. Muutenkin taalla tuntuu olevan vahan halvempaa kuin Suomessa. Ei varsinaisesti mikaan yllatys, mutta silti.
Niin, siis. Eilen sunnuntaina herasin puoli kuudelta aamulla, jotta ehtisin bussille. Bussin oli tarkoitus lahtea 7:45, paikalla piti olla noin varttia aiemmin, joten saavuin pysakille noin 6:20. Saa oli aivan kauhea, kylma ja vetta satoi kuin sanonko mista ja tuulikin ihan kiitettavasti. Bussi saapui paikalle sitten 8:10, 40 minuuttia myohassa, ja se paasi lahtemaan matkaan vahan ennen puolta, eli alkuperaisesta aikataulusta vajaat kolme varttia myohassa. No, matkaan kuitenkin paastiin, vetta satoi edelleen ihan kasittamattoman paljon ja nakyvyys oli varmaan sellaiset 200 metria jos sitakaan, pilvien ja sumun ja sateen takia.
Kyseessa oli siis sightseeing-tyyppinen 12 tunnin mittainen bussireissu Queenstownista Christchurchiin Mt Cookin (Uuden-Seelannin korkeimman vuoren) kautta. No, koska nakyvyys oli mita oli ja vetta satoi niin etta tiet lainehti, joet meinasivat nousta silloille ja vuorten rinteet olivat valkoisenaan vesiputouksista, ei sita vuortakaan sitten toki nahty. Pari tuntia kuitenkin hengattiin aikataulun mukaisesti Hermitage-hotellilla, jossa oli mahdollisuus kayda Sir Edmund Hillaryn (ehka kuuluisin uusiseelantilainen ikina, valloitti ensimmaisena Mt Everestin) keskuksessa, jossa oli juttua Mt Cookista ja pari lyhyelokuvaa ja vaikka mita, en muista. Ma en siella kaynyt, lahinna siksi etta kun olin jonottamassa kiireessa lippua ehtiakseni katsomaan jotain avaruudesta kertovaa lyhytelokuvaa (bussi kun oli aikataulusta myohassa), mun eteen kiilasi ihan haikailematta sellanen pieni Frodon nakonen intialaismies joka jumittu siihen tiskille sitten kun se ei ymmartanyt kunnolla englantia ja siina tuli jotain probleemaa ja huoh ja aattelin etta ihan sama. En sitten ostanu sita lippua enka menny sinne keskukseen, vaan jain reiluksi tunniksi kiertelemaan matkamuistokauppaa siihen viereen.
Kun tuli aika jatkaa matkaa, kaikki keraantyivat bussiin (osa jai Mt Cookilla pois ja tilalle tuli uusia matkustajia) ja ehdittiin jo peruttamaan bussi parkkipaikalta pois ja melkein lahtemaankin, kunnes jonkun toisen bussin kuski huitoi meidan bussin takaisin katokseen. Sen jalkeen meni sitten about tunti ennenkuin paastiin lopulta matkaan. Oli joku tietokatkos ollut GreatSightsin ja jonkun buukkausfirman valilla, minka seurauksena oli myyty bussipaikkoja johonkin toiseen bussiin liian monelle kuin mita oli istumapaikkoja, minka seurauksena lopulta kaksi kuskia paatyi vaihtamaan busseja (toinen ajoi kaksikerroksista, johon mahtui sitten enemman ihmisia) etta kaikki matkustajat saataisiin perille sinne minne pitikin. Pari kertaa meidan bussi ehti kayda laheisella hostellilla , josta piti tulla takaisin kun sielta ei kukaan ollutkaan tulossa meidan kyytiin vaan jonkun toisen, ja en ma tieda, meidan bussin kuski oil mukana selvittamassa tota sotkua koko ajan ja lopulta meidan bussiin ei edes tullut ketaan ylimaarasta eika meilta lahtenyt ketaan ja periaatteessa oltais voitu lahtea ihan sina alkuperaisena aikana kun pitikin. Tahan viela paalle se, etta mun piti vaihtaa paikkaa joidenkin japanilaisten kanssa. Mun takana istui nuorehko nainen ja ilmeisesti taman aiti, ja jossain kakkosrivilla istui sitten taman naisen lapsi ja sisko. Itse istuin siis yksin, ja nainen pyysi etta vaihtaisin paikkaa hanen lapsensa ja siskonsa kanssa, jotta he voisivat olla nelistaan siina ja lapsi saattaa oksentaa ja aiti haluaa olla lapsensa kanssa ja blaablaa. En viittinyt siina alkaa kyselemaan etta no minka takia sun sisko sitten istuu lapsen kanssa jos sen kuuluu olla aitinsa kanssa. Ja niinpa ma sitten vaihdoin sinne kakkosriville (jossa koko matkan ajan haittasi ikkunasta nakyvaa maisemaa tuulilasista tuleva heijastus tien toisen puolen nakymista..........) ja loppujen lopuksi mun viereen jai sitten istumaan se sisko ja ainoastaan se lapsi muutti sinne mun paikalle. ???????????????????????? Lisaksi takana istui vanhempi espanjalaispariskunta, josta mies ei puhunut englantia ollenkaan ja nainenkin hyvin vahan, mika taas aiheutti omat saatonsa ja naisen jatkuvat ihmettelyt ja valitukset kun ei ymmartanyt ohjeita tai selostusta tai mita milloinkin. Ja tahan kaikkeen paalle se, etta sita perkeleen vuorta ei nakynyt (minka takia taman pitkan reissun ylipaataan tein) ja sade jatkui lahes Christchurchiin asti jonne saavuttiin tunnin verran myohassa.
Ymmarran jos ette tuota edellista patkaa lukeneet, ei se mitaan. Talla hetkella olen siis Christchurhissa, jossa olen aiemminkin ollut. Kavin asken katsomassa Charles Darwinista kertovan Creation-elokuvan (ja toissapaivana Queenstownissa Peter Jacksonin ohjaaman The Lovely Bonesin). Huomenna lahden takaisin lansirannikolle Greymouthiin TranzAlpine-junalla, jonka neljatuntisen reitin sanotaan olevan yksi maailman upeimmista junareiteista.
Niin, siis. Eilen sunnuntaina herasin puoli kuudelta aamulla, jotta ehtisin bussille. Bussin oli tarkoitus lahtea 7:45, paikalla piti olla noin varttia aiemmin, joten saavuin pysakille noin 6:20. Saa oli aivan kauhea, kylma ja vetta satoi kuin sanonko mista ja tuulikin ihan kiitettavasti. Bussi saapui paikalle sitten 8:10, 40 minuuttia myohassa, ja se paasi lahtemaan matkaan vahan ennen puolta, eli alkuperaisesta aikataulusta vajaat kolme varttia myohassa. No, matkaan kuitenkin paastiin, vetta satoi edelleen ihan kasittamattoman paljon ja nakyvyys oli varmaan sellaiset 200 metria jos sitakaan, pilvien ja sumun ja sateen takia.
Kyseessa oli siis sightseeing-tyyppinen 12 tunnin mittainen bussireissu Queenstownista Christchurchiin Mt Cookin (Uuden-Seelannin korkeimman vuoren) kautta. No, koska nakyvyys oli mita oli ja vetta satoi niin etta tiet lainehti, joet meinasivat nousta silloille ja vuorten rinteet olivat valkoisenaan vesiputouksista, ei sita vuortakaan sitten toki nahty. Pari tuntia kuitenkin hengattiin aikataulun mukaisesti Hermitage-hotellilla, jossa oli mahdollisuus kayda Sir Edmund Hillaryn (ehka kuuluisin uusiseelantilainen ikina, valloitti ensimmaisena Mt Everestin) keskuksessa, jossa oli juttua Mt Cookista ja pari lyhyelokuvaa ja vaikka mita, en muista. Ma en siella kaynyt, lahinna siksi etta kun olin jonottamassa kiireessa lippua ehtiakseni katsomaan jotain avaruudesta kertovaa lyhytelokuvaa (bussi kun oli aikataulusta myohassa), mun eteen kiilasi ihan haikailematta sellanen pieni Frodon nakonen intialaismies joka jumittu siihen tiskille sitten kun se ei ymmartanyt kunnolla englantia ja siina tuli jotain probleemaa ja huoh ja aattelin etta ihan sama. En sitten ostanu sita lippua enka menny sinne keskukseen, vaan jain reiluksi tunniksi kiertelemaan matkamuistokauppaa siihen viereen.
Kun tuli aika jatkaa matkaa, kaikki keraantyivat bussiin (osa jai Mt Cookilla pois ja tilalle tuli uusia matkustajia) ja ehdittiin jo peruttamaan bussi parkkipaikalta pois ja melkein lahtemaankin, kunnes jonkun toisen bussin kuski huitoi meidan bussin takaisin katokseen. Sen jalkeen meni sitten about tunti ennenkuin paastiin lopulta matkaan. Oli joku tietokatkos ollut GreatSightsin ja jonkun buukkausfirman valilla, minka seurauksena oli myyty bussipaikkoja johonkin toiseen bussiin liian monelle kuin mita oli istumapaikkoja, minka seurauksena lopulta kaksi kuskia paatyi vaihtamaan busseja (toinen ajoi kaksikerroksista, johon mahtui sitten enemman ihmisia) etta kaikki matkustajat saataisiin perille sinne minne pitikin. Pari kertaa meidan bussi ehti kayda laheisella hostellilla , josta piti tulla takaisin kun sielta ei kukaan ollutkaan tulossa meidan kyytiin vaan jonkun toisen, ja en ma tieda, meidan bussin kuski oil mukana selvittamassa tota sotkua koko ajan ja lopulta meidan bussiin ei edes tullut ketaan ylimaarasta eika meilta lahtenyt ketaan ja periaatteessa oltais voitu lahtea ihan sina alkuperaisena aikana kun pitikin. Tahan viela paalle se, etta mun piti vaihtaa paikkaa joidenkin japanilaisten kanssa. Mun takana istui nuorehko nainen ja ilmeisesti taman aiti, ja jossain kakkosrivilla istui sitten taman naisen lapsi ja sisko. Itse istuin siis yksin, ja nainen pyysi etta vaihtaisin paikkaa hanen lapsensa ja siskonsa kanssa, jotta he voisivat olla nelistaan siina ja lapsi saattaa oksentaa ja aiti haluaa olla lapsensa kanssa ja blaablaa. En viittinyt siina alkaa kyselemaan etta no minka takia sun sisko sitten istuu lapsen kanssa jos sen kuuluu olla aitinsa kanssa. Ja niinpa ma sitten vaihdoin sinne kakkosriville (jossa koko matkan ajan haittasi ikkunasta nakyvaa maisemaa tuulilasista tuleva heijastus tien toisen puolen nakymista..........) ja loppujen lopuksi mun viereen jai sitten istumaan se sisko ja ainoastaan se lapsi muutti sinne mun paikalle. ???????????????????????? Lisaksi takana istui vanhempi espanjalaispariskunta, josta mies ei puhunut englantia ollenkaan ja nainenkin hyvin vahan, mika taas aiheutti omat saatonsa ja naisen jatkuvat ihmettelyt ja valitukset kun ei ymmartanyt ohjeita tai selostusta tai mita milloinkin. Ja tahan kaikkeen paalle se, etta sita perkeleen vuorta ei nakynyt (minka takia taman pitkan reissun ylipaataan tein) ja sade jatkui lahes Christchurchiin asti jonne saavuttiin tunnin verran myohassa.
Ymmarran jos ette tuota edellista patkaa lukeneet, ei se mitaan. Talla hetkella olen siis Christchurhissa, jossa olen aiemminkin ollut. Kavin asken katsomassa Charles Darwinista kertovan Creation-elokuvan (ja toissapaivana Queenstownissa Peter Jacksonin ohjaaman The Lovely Bonesin). Huomenna lahden takaisin lansirannikolle Greymouthiin TranzAlpine-junalla, jonka neljatuntisen reitin sanotaan olevan yksi maailman upeimmista junareiteista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
